Blogi

Yhdessäkin pisarassa heijastuu koko maailmamme: vesi

Tämä artikkeli on osa Villiruuan Luonnonvarallisuutemme-sarjaa.

Marjastaja on tullut lakkasuolta, otsalla helmeilee hikipisaroita, hän kuulee metsään päästyään sulosointuisen puronlorinan ja löytää lähteen.  Hän juo,  virkistyy ja jatkaa matkaa. Jopa muinainen, ikiaikainen hetki, mutta se sisältää valtavan maailman. Miksi vesi on tärkeä muutenkin kuin janoisena?

Vesi ei ole alkuaine, vaan se on vedyn ja hapen kemiallinen yhdiste. Vedyn palamistuote – vedyn ja hapen yhdiste, divetymonoksidi, vesimolekyyli, vesi.  Sitä on kaikkialla ja kaikessa, sinusta ja minusta suurin osa on vettä. Se on hajutun, mauton ja värittön elämän eliksiiri, jonaka kaikki tietävät. Silti se on mysteeri.

Vesi on kuin energia, sen luonne on virrata. Voit juoda vettä lähteestä, tunturipurosta, mutta et lätäköstä.  Vesi voi olla pehmeää, kovaa, hoitavaa, tuhoavaa, kannattelevaa, liuottavaa, nestettä, lunta, jäätä, höyryä, alijäähtynyttä ja mitä kaikkea vielä?  Vesi voi olla hapan, se voi olla emäs mutta koskaan se ei ole samantekevä.

Maapallo on ainoa aurinkokuntamme planeetoista, jossa on nestemäistä vettä.  Osa vedestä on syntynyt ilmakehän vesihöyrystä maapallon jäähtyessä ja osa on tullut meteoriittien ja komeettojen mukana avaruudesta.  

Merien synty

Yli neljä miljardia vuotta sitten olisi saattanut laulu Cherbourgin sateenvarjot olla hittibiisi, sillä silloin vettä satoi yhtäjaksoisesti uskomattomasti satojen miljoonien vuosien ajan.  Silloin olisi ollut helppo olla myös meteorologi 😉 

Elämä maapallolla on alkanut vedestä, hengittäminen vedessä oli olemassa useita miljoonia vuosia ennen kuin maaeläimiä edes oli.

Vesi vanhin voitehista

Jo Kalevalan kolmas runo tiesi veden taian.  Monipuolinen ja kaikkialla läsnä oleva vesi onkin taianomainen elämän edellytys.   Lisäisin tuttuun lauseeseen ”Maasta sinä olet tullut ja jälleen maaksi sinä olet tuleva” lauseen ”Ja siinä välissä sinä olit vettä”

Tämä suolla tarponut marjastajamme on keskimäärin 60 % vettä, ämpärissä olevat lakat ovat vettä 80-90 %, alla oleva suo on täynnä vettä ja saattaapa vettä vielä sataakin.

Samoin kaikki elävät olennot ovat suurimmaksi osaksi vettä.  Kasvikunnan edustajat ovat myös lähes vettä.  Ihminen voi kuolla nestehukkaan haihduttamisesta riippuen hyvinkin nopeasti, ilman ruokaa ihminen säilyy hengissä jopa useita kuukausia.

Siinä missä vesi hoitaa se voi olla toisessa kohtaa ikävä tuhon tuoja.  Lasse Mårtensonin Myrskyluodon Maijan Jukka Virtasen suomennetuin sanoin ”Meri jäljet lyö luontoon, vaot kallioon, ne aalto tehnyt on” 

Veden voima murtaa ja uurtaa kallionkin.  Vesi menee myös siitä mistä ilmakin, siksi rakentamisessakin tarvitaan tekniikkaa, tuuletusta, oikeita materiaaleja yms ettei tule ongelmia veden kanssa.

Villivesi on paras janon sammuttaja

Ennen vanhaan, kun rakennettiin katsottiin ensimmäisenä kaivon paikka.   Sanana vesi on suomenkielen vanhimpia sanoja.  Se löytyy lähes samassa muodossa unkarin kielestäkin ”víz”. Vesi-johdannaisia sanoja löytyykin vaikka kuinka paljon paikkojen-, ihmisten nimissä ja sanontoina: Haapavesi, Vesivehmaa, Konnevesi, Vesikansa jne ja ”Ei kannettu vesi kaivossa pysy”. 

Ravitsemusasiantuntijat suosittavat, että paras janojuoma on hyvälaatuinen vesi. Ja sellaista on erityisesti kaikki ”villi”, luonnon vesi. Sen ”tuotantojärjestelmä” on miljardeja vuosia vanha, ilman kemikaaleja ja lisäaineita, sokereita tai makeutusaineita. 

Missä on veden arvostuksemme, syvä ymmärrys?

Ihminen yrittää keksiä ikiliikkujaa vaikka sellainen on jo olemassa, nimittäin ikivanha veden kiertokulku eli hydrologinen sykli. Vesi kiertää höyrystymällä auringon lämmön vaikutuksesta ylös muodostaen pilviä, jotka sitten aika-ajoin satavat alas joko vetenä tai lumena.  Maankamaralle sataneet vedet tai lumien sulamisvedet virtaavat jokiin, järviin ja meriin osan höyrystyen jo matkalla jälleen ilmaan.  Näin pääpiirteittäin.

Osa taivaalta tullut vesi tai lumesta ja jäästä sulanut vesi imeytyy maaperään.  Tästä vedestä osan käyttävät kasvit ja osa valuu alemmas suotautuen puhtaammaksi ja puhtaammaksi.  Vesi täyttää maanpinnan alta tyhjiä onkaloita, pohjaveden pinta katsotaan olevan siinä kohdassa, josta alaspäin maaperä on täynnä vettä.  

Järvien vesissä on eri lämpökerrostumia ja aivan pohjalla läpi vuoden tasaisesti on noin + 4 asteista vettä, jossa talvehtivat mm. sammakot.  Vesistöt ovat tärkeitä yksisoluisille leville, planktoneille, pohjaeläimille, kaloille, hyönteisille, linnuille, nisäkkäille ja ihmiselle. 

Valitettavasti ihminen on myös toimillaan rehevöittänyt ja saastuttanut vesiä.  Jokien ja järvien suruton saastuttaminen jätevesillä on onneksi saatu aisoihin mutta yhä esimerkiksi soiden turvekäyttö häiritsee vedenkiertoa.

Vesi on uusi öljy

Vesivarantoja maailmassa on käsittämättömän paljon,  maapalloa vesi peittää 70 %. 97 % vedestä on suolaista merivettä.   Makeaa vettä on 3 %, joista pari prosenttia on jäätiköissä, maa- ja kallioperässä. Vain 1 % maailman vedestä on helposti hyödynnettävissä. Suomen on suhteessa tähän yhteen prosenttiin paratiisi. Meidän on syytä arvostaa asemaamme.

Suomessa pohjavesistä on käytössä runsas kymmenesosa ja lisää löytyy.  Viimeisin geologiseksi ihmeeksi mainittu on löydetty kymmenen vuotta sitten Kurikasta.  

1,5 miljardia vuotta vanhassa rotkossa on valtava pohjavesiesiintymä ehkä Suomen puhtainta vettä.

Tätä vastaan peilattuna tuntuu hävettävältä, että Luonnonvarakeskuksen mukaan Suomeen tuodaan vettä enemmän kuin täältä viedään!

Suomen pohjavesivarannot ovat meidän yksi luonnonrikkautemme,  jota löytyy vielä lähes kaikkialta. Ulkomaiset sijoittajat ovat jo kiinnostuneita Suomen vesi-aarteesta. Nyt jos koskaan on Suomen päättäjien oltava tehtäviensä tasalla ja valppaana. 

Olemmeko niin hölmöläisiä, että annamme hymyillen luonnonaarteitamme tuosta vain ulkopuolisten hallinnoimaksi. ”Hienoa, pullotuslinja tuottaa kuntaamme parikymmentä työpaikkaa” samalla kun yhteisten pohjavesivarojemme tuottamat miljoonat siirtyvät ulkomaisiin taskuihin. Eikö samaa voisi tehdä vaikka suomalaisella joukkorahoituksella? 

Mitä on kaiken pohjalla?

Pohjaveden muodostumiseen vaikuttaa maalaji, myös pohja- ja pintavedet ovat vuorovaikutuksessa toisiinsa.  Se kaikki on suurta palapeliä.  Vuodenaika vaikuttaa suuresti pohjavesien korkeuteen.  Sadekausina ja sulamisvesien aikaan pohjaveden pinta nousee, kun vastaavasti kuivina, kuumina kausina pohjaveden pinta laskee.  

Pohjaveden pinta voi olla maanpinnasta metristä kymmeniin metreihin.  Käytössä olevien pohjavesien lisäksi maaperässä on täysin koskemattomia pohjavesivarantoja, jotka voivat olla tuhansia tai miljardeja vuosia vanhoja.  Niihin päästään käsiksi porakaivoporauksilla.

Pintaan tulevat pohjavedet ovat lähteitä.  Suomalaiset käyttävät vettä noin 150 litraa/päivä henkilöä kohden. Tuli vesi sitten mistä lähteestä (hyvä ilmaisu!) tahansa, niin on aina syytä varmistua veden laadusta. Tulossa samalta villivesiekspertiltämme artikkeli aiheesta: Aarteena oma kaivo.

Kirjoittaja on Villiruoka.info –tiimin jäsen Eeva-Maija Lindqvist

Kaivojen huollon ja veden suodattamisen asiantuntija, hortaohjaaja

p.0400 697 867

UUTTA! Tutustu juuri julkaistuun villiruuan salat opettavaan verkkokurssiin tästä!

Lisää kirjoituksia:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *