Suo silmäys suureen aarteeseemme: suoalueet

Soillamme kasvaa valtava määrä eri kasvilajeja, pesii lintuja, ne ovat suuria hiilen varastoijia, turpeen hoitavuus jo tunnetaan mutta soilla on paljon muutakin apua tarjottavanaan epätasapainotilojen kanssa painiville nykyihmisille. Suot kaipaavat suojelua ja niille kannattaa suunnata muulloinkin kuin muurainaikana! 

Ihmisen tekee alitajuisesti mieli sitä, mitä hän tarvitsee. Meissä asuva sisäinen viisaus, joka on tietoista mieltä mittaamattomasti suurempi kokonaisuus, ohjaa luonnollisimmillaan toimintaamme meidän parhaaksi. Minulle tämä tarkoitti lapsena voimakasta mieltymystä päästä suolle. Olla piilossa arjelta. ottaa kengät pois ja upottaa edes jalat ja kädet tuonne suon hoitavaan syliin. 

Näin jälkeenpäin uskon tuon tarpeen kummunneen kovasti horjuneen bakteeritasapainoni sekä hermostoni yliaktiivisuuden johdosta. Suolla on voimakas positiivinen vaikutus molempiin. Luonto halusi korjata varhaisessa vaiheessa epätasapainoni. Enkä liene ainoita suomalaisia, joille suo on koti. Suomen pinta-alasta on kolmasosa edelleen suota (noin 10 miljoonaa hehtaaria) ja se on suomalaista kansallismaisemaa. 

Vaikka suota on kovalla työllä raivattu 1800-1900 lukujen taitteen maanviljelysbuumista alkaen pelloiksi ja vaikka suohon liittyy paljon arvaamattomuudessaan synkkääkin historiaa, suo on ehdottomasti meidän suuri rikkautemme.

Suo rakentaa ainutlaatuista miljöötään maailmassa

Suolla kasvaa neljäsosa suomen luonnonvaraisista kasvilajikkeista ja kolmasosa meillä pesivistä lintulajikkeista tarvitsevat suota. Ja nämä ovat vain pari seikkaa ja ihmissilmällä havaittavia. Lisäksi suolla on mieletön bakteerimiljöö ja osuus luonnon kokonaisvaltaiseen tasapainoon.

Suo on muun muassa voimakas hiilen varastoija. Eipä ihme että meillä on nykyisin paljon suojeltuja suoalueita ja Natura 2000-hanke ennallistaa hyvää vauhtia soita. Soiden ojitus, jota alettiin tehdä vielä voimakkaammin 1900-luvun lopussa myös metsänteollisuuden tarpeita varten, köyhdyttää soiden vesitaloutta (vesi tekee suosta suon) ja lajistoa. 

Suo kehittyy yksinkertaisesti silloin, kun vettä tulee enemmän kuin poistuu. Veden alla oleva kerros ei saa kunnolla happea ja hajoaminen hidastuu lähes mitättömäksi. Mitä parempi ja märempi suo siis, sitä hitaampi prosessi ja parempi turve. Turve on kuolleita kasvin osia. Sammaleet ja muu suokasvillisuus kasvaa tuon niin kutsutun ikuisen vesirajan yläpuolella. 

Miten suo edistää terveyttämme?

Suossa lienee valtavat määrät eliöstöä ja aineita, joiden merkitystä ja toimintaa tieteemme ei vielä  tunnista tai ymmärrä. Kautta aikain on kuitenkin osattu käyttää suotamme terveytemme tukena ja niin tehdään edelleen. Tiedämme jo, että turve sisältää suuret määrät monia hiven- ja kivennäisaineitamme: esimerkiksi kuparia, rautaa, magnesiumia, mangaania ja piitä. Turpeen terveyshyödyt osoittavat sen olevan kuitenkin paljon suurempi kokonaisuus. 

Suolla on paljon ainutlaatuisia yhdisteitä ainutlaatuisen mikrobiominsa, sienilajikkeittensa ja koko sen ihmissilmillänäkemättömän monimuotoisuutensa ansiosta. Siksi on ensisijaisen arvokasta pitää suot kunnossa ja koskemattomina, luonnonvaraisina. Ja ennen kaikkea nauttia tästä luonnon muodosta.

Tavanomainen luonto, jossa vietämme aikaamme – niityt, metsät, rannat – on täynnä syötävää villiruokaa. Suo on tästä toisenlainen. Siellä on paljon hyvinkin myrkyllisiä kasveja ja sitä on ehkä vaikeampi mieltää terveyden tasapainottajaksi sen todellisessa mittakaavassaan ja monipuolisissa käyttöominaisuuksissaan.

Minulle yksi suo-himoista on sen mieletön tuoksu, joka on parhaimmillaan aurikoisena päivänä kesäkuussa, kun suo kukkii. Tämä johtuu suon kasveista (kuten suopursun) haihtuvista voimakkaista kemiallisista yhdisteistä, jotka vaikuttavat hermostoomme. Minulle nuo toimivat tuoden voimakkaan energisoivan sensein koko kehooni ja mieleeni. Se vähentää hermoston ylikierrostilaa ja aktivoi kehon palautumista.

Itse nämä kasvit ovat siis myrkyllisiä. Siitäkin huolimatta, että niitä on aikoinaan käytetty pieniä määriä rohdoksena. Tässä näemme luonnon sitä osaa, jossa kaikkea ei ammenneta suun ja ruuansulatuskanavan kautta, vaan ihon ja hengitysteiden kautta silloin tällöin.

Suon kasveista ja sienirihmastolajeista on tehty myös lääkkeitä. Esimerkiksi suomännyn juurenkärkien endofyyttisienet ovat bioaktiivisia ainesosia sisältävänä anti-mikrobiaalisia, kasvaimia estäviä ja antioksidanttisia (tulehdusta laskevia). Voimme siis kuvitella, mitä suokylpy tai turvehoito iholla voikaan saada aikaan. Samoin vaikkapa tupasvillasta tehty istuinalusta tai tyyny. 

Suon terveysvaikutuksia

Suosta on tehty suhteellisen vähän tutkimusta varsinkin kun ajattelee, kuinka sitä on käytetty esimerkiksi turvemuodossa kylpylöiden perushoidoissa Euroopassa jo yli kahdensadan vuoden ajan. Tutkimuksia toki marjoista ja muista yksittäisistä ainesosista riittää, mutta mietitäänpä vaikka suokylvyn vaikutuksia. Onko suolampeen pulahtelu, avojaloin suossa kävely ja muu vastaava turhan pienen arvon saaneessa osassa? Kun turve siirretään suolta kylpylään, tietää ilman tiedettäkin turvekylvyn otto itse paikan päällä monikertaista altistumista noille hyvää tekeville ainesosille. 

Nämä suon terveyshyödyt ovat koottu suon eri antimien ja niihin liittyvien tutkimusten antamista vaikutteista erittelemättä toisistaan, sillä uskon voimakkaasti, että altistuessasi suolle itse suolla, saat melkoisen yhteismiljöön näistä kaikista. Tämän todistaa myös oman kehoni voimakas balansoituminen suoympäristössä.

  • Aktivoi palautumista: lihakset, hermosto – keho, mieli
  • Parantaa aineenvaihduntaa ja vilkastuttaa verenkiertoa 
  • Syvälämmittää, puhdistaa ja rentouttaa (tehostaa unta), vähentää selluliittiä
  • Tervehdyttää ihoa ja hiuksia
  • Laskee tulehduksia ja kipua – oksidatiivinen  stressi, bakteeri- ja virustulehdukset
  • Parantaa ihmisen microbiomia koko kehossa: iho, suolisto, limakalvot, gynegoliset vaivat, jne.
  • Tasapainottaa hormonitoimintaa, esimerkiksi vaihdevuosioireisiin
  • Reumaan sekä nivel- ja silmänpohjanrappeumaan positiivisia vaikutuksia

Millä tavoin suota voi ammentaa?

Oma mieltymykseni suohon on käydä säännöllisesti itse suolla: kävellä, maata, koskea, hengittää ja haistella, meditoida, kuvata, syödä, kylpeä. Joskus tuon suota myös kotiini kukkien tai marjojen muodossa. (Muista että puuvartiset vaativat maanomistajan luvan.) Yhtä hyvin suota voi käyttää myös valmiina tuotteina, kuten shampoot, saippuat, kuorinnat ja naamiot, uutteet ja ravintolisät. 

Omalla tulevaisuuden listalla on kokeilla myös kylvyissä kotona – jalka-, kokovartalo- ja istumakylpy. 

Tässä muutamia tapoja käyttää suota – jatka omaa listaasi luovuuden ja sisimpäsi kutsumusten ideoilla:

  • Peseytyminen
  • Kuorinnat
  • Kylvyt kotona, kylpylöissä ja itse suolla (jalat, kasvopesu tai kokonaan)
  • Liikkumalla ja olemalla suolla
  • Marjat 
  • Kaikki turvehoidot
  • Hengitys ja muut läsnäoloharjoitukset suolla → pysähdy ja keskity yhteen kohteeseen kaikilla aisteilla yksitellen ja yhdessä (näkö, haju, kuulo, tuntoaisti, maku jos syötävä, ja se kuudes aisti..!)
  • Kerää suokasveja kotiisi maljakkoon (niitä, mitkä kuuluvat jokamiehen oikeuksiin)

Kun minä lähden suolle, minulla hajoaa sinne äkkiä enemmän aikaa. Pyyhe ja eväät reppuun on hyvä sunnuntaiviete koirani kanssa. Painelemme suolle, otamme kylvyn, syömme eväät ja nautimme auringosta ja hengitämme ilmaa. Tänätalvena koin taannoin retkellämme aivan uuden havainnon ollessamme lumikenkäilemässä. Rojahdin suopursumättäälle selälleni ja suljin silmäni. Minulle oli täysin uutta, että talvellakin voi olla yhtä huumaava tuoksu – en ollut koskaan ennen haistanut talvella suon tuoksua! Kenties pakkasen nopea putoaminen 15 astetta, sai suon haihduttamaan parfyymejaan.

Syötävääkin suolta toki löytyy. Suomen suomarjat ovat kuuluisia myös muualla maailmassa. Lakka, karpalo ja variksenmarja ovat antioksidanttisia, antibakteerisia ja hapokkaita marjoja, joita käytetään paljon myös terapeuttisina hoitomuotoina. Näistä lisää toisessa blogissani!

Blogin kirjoittaja

Marianne Tynkkynen

Ravintoneuvoja, valmennusta kokonaisvaltaisen ravitsemuksen parissa, hortaohjaaja sekä kirjanpitäjä ja lisenssoitu FLT Ravintovalmentaja®.

Terve Arkiruoka-verkkovalmennus

 www.mariannetynkkynen.com 

Lähteet:

Suomen Luonto 6/2016: https://suomenluonto.fi

Metsähallitus (selaimesta 22.2.2021): https://www.metsa.fi/luonto-ja-kulttuuriperinto/ennallistaminen/suot/

Luontoportti  (selaimesta 22.2.2021):  https://www.luontoportti.com/suomi/fi/kukkakasvit 

Aarrelehti (julkaistu 10.11.2016): https://www.aarrelehti.fi/jutut/m%C3%A4nnynjuurissa-viihtyv%C3%A4-sieni-l%C3%A4%C3%A4kkeeksi-rappeumasairauksiin-1.168046 

Valitut palat (selaimesta 22.2.2021): https://www.rd.fi 

Terve.fi artikkeli 13.8.2015 (selaimessa 22.2.2021): https://www.terve.fi/

Arktiset Aromit kirjoitus 9.1.2017 (selaimessa 22.2.2021): https://www.arktisetaromit.fi 

Puutarha-Artikkelit, Artikkeli julkaistu 6.11.2017 (selaimessa 22.2.2021): https://www.puutarha-artikkelit.fi/artikkelit/syotavat-luonnonkasvien-juuretmukulat-22-30-raate/

https://www.facebook.com/groups/736835816974255

UUTTA! Tutustu juuri julkaistuun villiruuan salat opettavaan verkkokurssiin tästä!

Lisää kirjoituksia:

Yksi kommentti

  1. Surullista , että asia otetaan esiin vasta nyt , kun suurin osa soista on kuivattu viljely – ja metsämaaksi ja ennenkaikkea turvetuotantoon kuten esim Saapasneva..

Kommentit on suljettu.